Tohtori K:n Munat

Nalle Puhin Muna: Vertailun ensimmäinen ja kookkain muna, ehdottomasti. Itse suklaa paljastuu siltikin siksi perinteiseksi "pahaksi suklaaksi" jota käytetään yksinomaan suklaamuniin, suklaapukkeihin, sekä kaikkeen Helsingistä itään valmistettuun suklaaseen. Tähän ei ole ihmisen käsi koskenut, vaan maku on kaikinpuolin teollinen. Kuten halvassa suklaassa useastikin, tässä voi todella maistaa kaakaojauheen.

Silti, määrällä voi joskus korvata laadun, ja tässä Puh on vahvoilla. Karhun munassa suklaata piisaa tyydyttämään lihavammankin lapsen tarpeet, ja sitä voi haukata kokonaisia suullisia. Pian Tohtori näyttääkin koprofagiaan taipuvaiselta klovnilta, mutta ei se mitään, pääsiäisenä saa iloita, koko naamalla!

Yllätyskapselista löytyy jotain vallan odottamatonta. Sorminukke! Tällaista ei Tohtori ole ennen tällaisessa yhteydessä nähnytkään. Nyt jokainen voi kokeilla draamallisia kykyjään kotinsa suojissa, tai piristää makuuhuonepuuhia yllättävällä tavalla. Koska Tohtorilla on vain yksi sorminukke, draaman suuruus on jokseenkin rajattu. Tässä kuitenkin tulkinta klassisesta rakkaustarinasta, Sid & Nancy.

Disney/Maailman Lapset/Pupu/Sulo-munat: Tohtoria on nyt aivan selvästi kustu okulaariin pahemman kerran. Kaikkien näiden munien koreat kuoret paljastavat identtisen sisällön. Kaikki ovat kutistettuja versioita Puhin munasta, kuviointia ja kapselin muotoa myöten. Suklaakin on täsmälleen samaa kaakaojauhetiivistettä. Kyllä nyt hatuttaa, värikkäät paperit ovat hämänneet valistunutta ja koulutettua miestä tyystin.

Yllätykset tosin vaihtelevat onnistuneesti teeman mukaan. Disney-munasta löytyy riitaa haastava pugilistinen Hessu, Pupun munasta pupu, ja Sulon munasta harvinaisen oikeaa muistuttava kissa. Maailman Lasten muna ansaitsee erikoismaininnan teemansa toteutuksesta, koska sen sisältä löytyi ruma etninen hahmo pahvisen "auton" kera. Veikkaan pahviakin kierrätetyksi. Eikö hyväntekeväisyys voi koskaan olla tyylikästä, edes pikkuisen? Juuri tällainen apatia aiheuttaa sen että Belgissa miljoonia eläkeläisiä kuolee vuosittain suolanpuutteeseen.

Röllin Muna: Jaa-a, nyt ainakin päästiin pois kloonattujen munien joukosta. Röllin muna eroaa heti ulkonäöltään aieimmista. Suomumaisen kuvion sijasta se on sileä, ja aavistuksen "hikoilleen" näköinen. Matalat pisteet ulkonäöstä siis. Suklaa itsessään ei maistu yhtään miltään, samaa tavaraa löytyy monesti joulukalentereiden sisältä. (Niistä voi muuten käydä napostelemassa suklaat parempaan talteen jos vain muistaa ottaa kauppaan mattoveitsen mukaan.) Peikonmunan sisältä löytyy standardinmukainen kapseli, ja sen sisältä...

Ei herranen aika, nyt on jokin pahasti vialla. Kapselin auetessa Tohtorin sieraimiin nousee kirvelevä, kitkerä aromi. Hermokaasua? Nasaali-invaasion aiheuttajaksi paljastuu saatanallinen hapsenkakkiainen, jonka materiaalina on selvästikin käytetty jonkinmoista epävakaata kumiyhdistettä, joka suorastaan sulaa tahmeina atomeina ympäristöönsä, jättäen monivärisiä jälkiä itseensä ilmaan.

Mistä tässä on kysymys? Pitäisikö tämä todellakin ottaa suoranaisena hyökkäyksenä? Tämä on niitä hajuja jotka saavat otsan tuntumaan ontolta, aivan kuin etulohkot koittaisivat vetäytyä kohti aivokopan takaseinää. Piisamirotan ja autokauppiaan risteytykseltä näyttävä hahmo vaikuttaa liikkuvan omia aikojaan, mutta toivottavasti se on vain eteeristen kumihöyryjen aikaansaamaa deliriumia. Äärinäössä liikkuu uhkaavia lonkeromaisia hahmoja kun maailmojenväliset seinät alkavat murtua.

Vips, sanoo diabolinen epäsikiö, ja katoaa ikkunasta yöhön. Myönnettäköön että paossa auttoi Tohtorin rivakka heittokäsi. Koitan löyhytellä vanhalla Stasin mapilla huoneeseen jäänyttä pistävää löyhkää loitommalle, mutta se tuntuu tarttuneen kuin kuolleen eläkeläisen käry tapetteihin. Nyt tulee yli, eikä vain meinaa.

Oksennan ruskeaa, paakkuista massaa; kallisarvoista, joskin keskinkertaista suklaata joka on tuskin ehtinyt sekoittua vatsahappoihin. Onneksi paperikori on käden ulottuvilla, ja suurin osa laatasta ropsahtaa Bauhausin kuvaston päälle. Loppu vuolaasta virrasta sottaa Tohtorin kokoelman Matti Nykäsestä kertovia Iltalehden numeroita. Nyt on sitten turha odotella näidenkään kasvavan arvoa, ulos vain ikkunasta, lehdet sekä paperikori, maton poltan huomenna.

Röllin muna saa osakseen Tohtorin jakamattoman vihan. Huono suklaa ja rumat yllätykset ovat osa pääsiäistä, mutta hermokaasu nyt kuuluu korkeintaan Hanukkaan, ja silloinkin vain Israelissa. Haista Rölli paska, usuttaisin kuluttaja-asiamiehen perääsi jollen haluaisi nimeäni virallisiin dokumentteihin.

The Woods Family: Huhhuh, Röllin munasta selvittyään Tohtori kaipaa jotain hyvää. Woodsin perheen muna - lieneekö sitten Tiger Woodsin vaikkei kuvassa tiikeriä olekaan - ei ainakaan ensinäkemältä pelota.

Mutta nytpä pelottaa. Papereiden alta paljastuu Röllin munaa muistuttava sileä, hikoilleen oloinen pallura. Tämän sisältä puolestaan löytyy tutunomainen kapseli. Tohtori makustelee suklaata arasti, ja kyllä, samaa mautonta tavaraa kuin Röllin jätöksessäkin. Äskeisen kokemuksen aiheuttama sisäinen tuska tekee paluutaan, miksi aina käy näin?

Nyt ei oteta riskejä. Tohtori noutaa öljyvahinkohanskat eteisestä, ja asettaa suojalasit silmilleen. Nokkaan tungetaan kumpaisenkiin reikään patukka hyvin ikääntynyttä parmesaania, italialaista tottakai. Pään ympärille kietaistaan karatenauha, joka ei varmaankaan suojaa erityisesti miltään, mutta auttaa keskittymään suoritukseen sen vaatimalla hartaudella. Chuck Norris on aina kanssani.

Hitaasti, varovaisesti, Tohtori avaa kapselin. Kömpelöt hanskat vaikeuttavat hienomotorista suoritusta, mutta nyt on tosi kyseessä. Avoimen ikkunan äärellä kapseli viimein poksahtaa auki, ja sisältä paljastuu...hyrrä. Pinkki ja sininen hyrrä, sellainen perinteinen ja vaaraton. Huojennus on käsinkosketeltavaa.

Juusto poistetaan nenästä, ja Tohtori tekee testinuuhkaisun. Haju on neutraali, lähes olematon. Röllin kirous ei ole liannut Woodsin eläimellistä perhettä - huraa! Tohtori pyöräyttää hyrrää, joka lähtee vinhaan liikkeeseen pöydän pinnalla. Se pyörii, ja se pyörii; tämä on aivan mahtavaa! Tämä on erinomainen hyrrä, ja Tohtori tulee säilyttämään sitä olohuoneen vitriinissä, Pyhän Sebastianin varpaan vieressä.

Woodsin perheen muna voi maistua valjulta, mutta hyrrä on rautaa. Ilta on pelastettu kiitös yksinkertaisen vimpaimen aiheuttaman mielihyvän. Se pyörii vieläkin!

Kindermuna: Ajaton klassikko, ei tästä mitään pahaa voi ruveta sanomaan. Kinder-suklaa on niitä harvoja pääsiäismunista löytyviä, joita voi oikeasti kutsua laadukkaiksi. Paperit ovat käyneet hieman tylsiksi viimevuosina, mutta ei Tohtori niitä syödä aiokaan.

Suklaa katoaa parempiin partoihin pikaisesti, ja jäljelle jää yllätys. Tämä paljastuu höröhampaiseksi muppetiksi jostain Wagnerin Parsifalin halpatuotannosta. Mutta ei siinä vielä kaikki.

Jampalla on seuranaan lipare jossa jaetaan salaista tietoa. Tie vie Kinderin sivuille, taikamaailmaan, josta pitäisi avautua uusia ulottuvuuksia tällä tarkoin varjellulla koodilla.

...osoite syötetään Tohtorin FlammenFuchs-selaimeen...

Ei herranen aika! Muna puhuu minulle, ja suomeksi vielä! Haha, täältähän saa muitakin kieliä, tämä on kansainvälinen kokemus. Pienellä etsimisellä löytyy paikka mihin salakoodi syötetään, meininki on kuin Björnin Identiteetissä.

Mitä helvettiä, muna surffaa pillerimeressä! Tämä on psykedeelistä, vähintäänkin.

Yllätykseksi paljastuu lopulta suomeksikin höpisty interaktiivinen pelikokemus joka keskittyy luolamiesten ja teddykarhujen ympärille. Meininki on siinämäärin tiukkaa että suosittelen yhdistämään sen eetterin ja hollantilaisen hard-housen kanssa. Jos tästä ei bileet parane niin ei sitten mistään. Lisää kiksejä voi hakea valitsemalla kieleksi esim. ruotsin. (Psst, koodi on: ZHGV5 XXUBY)

Mignon: Munien aatelia, aidoissa kuorissa vieläpä. Vaikka Tohtorin luottamus siihen että viimeisetkin salmonellat on pesty pois joskus ailahteleekin, ei se estä käymästä kiinni herkulliseen sisältöön. Täyttä suklaata, ei mitään härpäkkeitä, dekadentti makunautinto jonka jälkeen ei varsin halua suklaata maistaakaan muutamaan päivään. Tutkimuksen ehdoton voittaja, vaikkei tämä mikään varsinainen kilpailu ollutkaan. Yksi Mignon korvaa tusinan jotain peikon munia, ja tuttuun turvaamalla säästyy paljolta mielipahalta.

Nyt Tohtori keskittyy pyörittelemään uutta hyrräänsä suklaan tahrimin sormin. Suklaata on Mignonin jäljiltä myös naamalla, takilla, ja tapeteilla jonne Tohtori on kirjannut tämän artikkelin pääkohdat. Vanhakin jo nuortuu!